Kia ora!

Eli moro!

Dunedin,Queenstown ja maisemallinen Milford Sound on nyt kayty ja ollaan Franz Josefissa. Santun entinen luokkakaveri Petrus asuu taalla tyttoystavansa kanssa ja tulimme kylailemaan. Tassa tietokoneessa ei ole 'a'- eika 'o'-kirjaimia, joten yrittakaa ymmartaa. Myoskaan kuvien lisaaminen ei oikein onnistunut selaimen kaatuilun vuoksi, joten niita myohemmin lisaa!

Dunedin on yliopistokaupunki ja melko isohko paikka. Olimme siella yhden yon ennen kuin jatkoimme matkaa Queenstowniin. Kaupungin lahella on niemialue, jossa olisi mahdollisesti voinut bongata pingviineja ja mitalie, mutta kun ei ole autoa kaytossa, niin emme jaksaneet vaivautua. Kaupunki ei ollut jarin kiinnostava.
Jatkoimme sielta jo viime viikon torstaina Queenstowniin.

Vanha juna-asema, Dunedin

Lahtiessamme Dunedinista aloimme saada kasitysta Uuden-Seelannin maisemista. Bussimatkan aikana pienehkot kukkulat ja maet muuttuivat suuriksi vuoriksi ja tien vieressa kulki jatkuvasti joki tai komeili jarvi. Vesi on taalla lahes poikkeuksetta kristallin kirkasta, joten kaikki vesialueet ovat todella upeita! Ajelimme  maisemien lavitse, jotka olivat kuin suoraan Sormusten Herrasta. Yritimme rapsia hieman kuviakin, mutta bussin ikkunan lapi ei kovin hienoja otoksia saa.

Maisemaa, Dunedin-Queenstown

Saavuimme  Queenstowniin illalla seiskan aikoihin, kun oli jo pimeaa - ei muuta kuin hostellille ja nukkumaan, taisimme tosin hieman talsia kaupunkia viela. Todella hauska ja pienehko keskusta, aivan kuin alppikyla! Maisemat ymparilla olivat todella hienot nekin. Queenstown on jarven rannalla, jarven nimi on Lake Wakatipu. Taitaa olla Uuden-Seelannin kolmanneksi suurin jarvi. Todella kirkasta vetta! Kaupungin ymparilla taas on Seelannin suurimpia vuoria, joten maisemat olivat todella kohdallaan. Kaupungin puutarhassa/puistossa paasi pelaamaan frisbee golfia, puisto oli rakennettu niemenkarkeen ja molemmilla puolin oli Lake Wakatipu. Oli siis riski heittaa frisbee jarveen, mutta saastyimme onneksi uimareissulta =D

Myö, Queenstown

Frisbee golf - hole in one

Varasimme lauantaiaamuksi bussikyydin Milford Soundiin, joka sijaitsee Queenstownista lanteen, Fiordlandin kansallispuistossa. Bussimatka oli jalleen kerran maisemineen paata huimaava. Tie kulki aivan vuoren rinteilla ja molemmin puolin nousi huimat huiput. Perilla paastakseen bussin taytyy myos kulkea tunnelia pitkin noin kilometri - vuoren lapi siis.
Milford Sound on todella pieni kyla jaakauden muovaaman lahden pohjukassa. Tasmanian meri tayttaa tuon lahukan, joka on parhaimmillaan noin 400m syva. Milford Sound on todella kuuluisa risteilyistaan tuossa lahukassa ja  senpa takia mekin siella kavimme. Olimme varanneet majoituksen la-su yoksi ja risteilyn sunnuntaiaamuksi. Palasimme viela sunnuntaina takaisin Queenstowniin.

Matkalla Milford Soundiin

Milford Sound

Risteily, Milford Sound

Vesiputous, Milford Sound

Olimme Queenstownissa viela sunnuntaista tiistaiaamuun, joten paatimme viela kierrella  lisaa tata hienoa kaupunkia, joka on extremeurheilulajien Mekka. Kaikki on tosin melko kallista, joten saastelimme rahaa.
Kaupungista paasi myos gondolihissilla osan matkaa vuorelle, hienolle  nakoalapaikalle. Samalle huipulle meni myos kavelyreitti ja paatimme hieman urheilla! Todella jyrkkaa nousua, hikea pukkasi. Perilla joimme kahvit ja teet - olimme paattaneet tulla hissilla alas kavelyn sijasta.
Queenstownissa on ihana, pieni karkkikauppa, joka valmistaa paivittain erimakuisia fudgeja. Kavimme lahes joka ilta hakemassa muutaman palan, oli niin hyvaa!

Extreme-urheilua, Queenstown

Tiistaiaamuna matka jatkui kohti Franz Josefia.Kyla sijaitsee aivan Franz Josefin jaatikon luona ja taalla on noin 360 vakituista asukasta. Kavimme jo heti tiistaina viela kavelemassa jaatikon seinamalle Petun opastamana, kun oli viela hyva ilma. Petu asuu tyttoystavansa Alexin kanssa aivan paakadun varrella, Petun tyosuhdeasunnossa. Alex on toissa kahvilassa ja Petu helikopterifirmassa. Taalla on paljon turisteille suunnattuja helikopterilentoja jaatikon luona ja maisemissa.
Eilen kavimme Foxin kylassa noin 20km paassa  Franzista, katsomassa Lake Mathesonia. Jarven pinta on hyvalla saalla kuin peili ja siita saisi loistavan kuvan vuoristoon, mutta meilla ei ollut niin hyvaa tuuria =D Kavimme myos kuumissa altaissa illemmalla! Kolme allasta, 36-, 38- ja 40-asteinen, oli aika luksusta, olo oli todella rentoutunut!
Vietimme myos hiukan iltaa Petun, Alexin ja heidan kavereiden kanssa.
Tanaan teemme makaronilaatikkoa illalliseksi, njam!

Franz Josef Glacier

Petun ja Alexin kissa Tui

Matkalla Franz Josefiin

Franz Josefin jäätikön luota

Blue Ice Bar, me, Petu, Alex ja Kharma

Huomenna jatkamme matkaa hieman pohjoisemmaksi, kaupunkiin nimelta Nelson. Yritamme kayda myos Abel Tasmanin kansallispuistossa.
Pysykaa kanavalla =)

Uusi-kohde, Uudet-kujeet!

Tervehdys Uudesta-Seelannista! Jos ei aiemmin käynyt ilmi, niin myimme siis rakkaan Fantti-automme kahdelle ranskalaiselle reppureissaajalle Sydneyssä, jotta pääsimme lähtemään Uuteen-Seelantiin. Lentomme Uuteen-Seelantiin starttasi Sydneystä maanantaina 15.4 paikallista aikaa kello 19.45 ja saavuimme Christchurchiin tiistaina 16.4 paikallista aikaa kello 00.45. Lentomatka kesti noin 3 tuntia (huom. aikaero tällä hetkellä Suomeen +9h). 

Ystävämme John (Uuden-Seelannin maori) saattoi meidät Sydneyn kentälle =)

Saimme matkatavaramme melko nopeasti Christchurchin kentältä ja suuntasimme paikallisella minibussilla hostelliin nimeltä Canterbury House.  Koska lentomme oli myöhäinen, olimme sopineet etukäteen hostellin kanssa avainjärjestelyt. Hostellin ovella meitä odotti käsinkirjoitettu viesti, jossa oli tiedot huoneestamme sekä avain. Päätimme suunnata suoraan nukkumaan ja tutustua taloon aamulla. Huoneemme oli todella siisti ja kotoisa. Olimme todella iloisia päästessämme nukkumaan oikeaan sänkyyn yli kahden kuukauden tauon jälkeen=)

Tiistai-aamuna hyvin nukutun yön jälkeen päätimme tutustua paremmin hostelliin. Kyseessä oli suuri omakotitalo, jossa oli yhteensä 14 huonetta. Talon omistaa vanhempi pariskunta (Alan ja Keiko), jotka itsekin asuvat talossa Melody-nimisen kissan kera. Talossa oli suuri keittiö, joka vaikutti olevan melko uusi. Kaikki ruuanlaittovälineet ja astiat olivat asukkaiden vapaassa käytössä, myös jääkaappi. Keittiön yhteydessä oli erikseen ruokailuhuone sekä kodinhoitohuone (pyykinpesukone oli myös asukkaiden käytettävissä). Keittiöstä pääsi kulkemaan kapean käytävän läpi olohuoneeseen, jossa oli sohvia ja muutama pöytä. Käytävän varrella oli yksi suurempi kylpyhuone sekä pieni suihkuhuone. Kokonaisuudessaan talo oli hyvin kotoisa =)

Lukunurkka

Santtu ja meidän huone

Ruokailuhuone

Santtu siivoaa keittiössä

Hostellissa työskenteli Etelä-Koreasta kotoisin oleva 32-vuotias Hanmo (mies), joka oli alusta alkaen todella avulias ja ystävällinen. Emme olisi ikinä uskoneet että hän on meitä niin paljon vanhempi, koska hän oli todella nuoren näköinen. Hanmo oli myös reppureissaaja kuten myökin ja hän oli seuraavaksi lähdössä Perthiin, Australiaan. Hanmon lisäksi tapasimme myös Hindrakin (29-vuotias Virosta) sekä Jenniferin (27-vuotias Skotlannista).

Päätimme lähteä tiistai-iltapäivänä tutkimaan Christchurchin keskustaa, josta ainoa käsityksemme oli että se muistuttaa englantilaista kaupunkia. Kun olimme tekemässä lähtöä, Hanmo kertoi meille että keskustassa ei ole mikään auki 2 vuotta sitten olleen maanjäristyksen vuoksi. Olimme aivan ihmeissämme! Meillä oli hämärä muistikuva että Uudessa-Seelannissa oli ollut maanjäristys, mutta emme osanneet yhdistää asiaa Christchurchiin.

Kun pääsimme paikalliseen keskustaan, näky oli melko karmaiseva. Tuntui siltä, että maanjäristys olisi ollut vasta edellisenä päivänä. Rakennusten ikkunat olivat joko kokonaan tai osittain rikki ja osa rakennuksista oli täysin tuhoutuneet. Näimme jopa suuren hiekka-alueen, jossa oli ollut ostokeskus ennen maanjäristystä. Kesti pitkään ennen kuin löydettiin mitään eloa keskustasta, nimittäin muutama liike oli siirtänyt toimintansa rahtikontteihin väliaikaisesti. Myös muutama kahvila/ravintola oli avoimena, mutta muutoin keskusta oli aivan kuollutta aluetta.

Kävelimme paikalliseen Visitor Centreen (turistipiste) ja päädyimme ostamaan bussi-passin eli passin jolla voi tehdä 10 bussimatkaa sekä etelä- että pohjoissaarella. Suunnittelimme jo valmiiksi reitin, jonka aiomme toteuttaa. Ensimmäisen bussimatka oli Christchurchistä kaupunkiin nimeltä Dunedin. Dunedin on yliopistokaupunki aivan meren vieressä. Saavuimme Dunediin tänään (17.4) paikallista aikaa kello 14. Varasimme ennakkoon hostellin yhdeksi yöksi Manor House-nimisestä hostellista ja huomenna (18.4) aiomme jatkaa matkaa Dunedinista Queenstowniin.

Sydney

Sydneyssä ollaan!

Ollaan noin viikon verran pällistelty Sydneyssä, kolmisen kertaa käyty keskustaa kiertämässä. Asutaan leirintäalueella kauempana keskustasta, kun ei näitä kovin lähelläkään ole. On nähty perusnähtävyydet, kuten oopperatalo, sataman silta ja Botanic Garden.

Kaupunki on todella vilkas ja kiireinen, mutta silti ehkäpä makein Australiassa. Suuren keskustan ja pilvenpiirtäjien vieressä on todella suuri puistoalue(Botanic Garden), jossa voi käydä piknikillä tai muuten vain hengailemassa. Kaupungin keskusta on myös melko laaja, erillisine osa-alueineen ja keskustoineen. Julkinen liikenne koostuu junista, monorailista, busseista sekä raitiovaunuista. Edestakainen junalippu meidän alueelta keskustaan maksaa 6,80$ ja on melko edullinen verrattuna Perthiin. Riittää, että olet paluu-junassa klo 4 seuraavana aamuyönä. Perthissä hinta oli 4$ ja paluuaikaa noin 2h.

Käytii viime lauantaina myös tsekkaa tuota hieman kuuluisampaa Bondi-biitsiä. Keli oli viel iha hyvä ku lähettii leirintäalueelta, mutta ku matkaa on 40-50min ni ehti alkaa tuulla ja hiukan satelee. Käytii sit vaa kiertää Cliff Top Walk ja ottaa pari kuvaa Bondista. Cliff Top Walk oli aika siisti, todella suuri pudotus mereen, oli kylttejä ja kriisipuhelin itsemurhahyppääjiä varten.

Nyt ollaan vaan jumiteltu leirintäalueella ja lähistöllä töitä etsien. Santtu itse asiassa saikin töitä paikalliselta kaverilta, joka remppaa puutarhaansa. Rakentelee lisää terassia ja muokkaa pihaa. Oikein jees homma muuten, mut työmatkoihin menee noin 3h/päivä. Palkka on kuitenkin kohdallaan niin kehtaa käydä. Kestää varmaan viikon tai pari, jos huono keli niin pidempään.

Sää on alkanu huonontuu melko paljon, talvea kohtihan täällä mennään. Nyt on ollut viileämpää ja sateistakin. Mielessä käynyt hiipiä vielä pohjoisempaan kohti Queenslandia, jos siellä olis lämpimämpää ja enempi töitä.

 Täs viel muutama kuvanen:

Cirqular Quay

Harbour Bridge

Heidi ja oopperatalo

Botanic Gardenista

Cliff Top Walk

Bondi

Cliff Top Walk

Sellaisia uutisia täältä pallonpuoliskolta!