Uusi-kohde, Uudet-kujeet!

Tervehdys Uudesta-Seelannista! Jos ei aiemmin käynyt ilmi, niin myimme siis rakkaan Fantti-automme kahdelle ranskalaiselle reppureissaajalle Sydneyssä, jotta pääsimme lähtemään Uuteen-Seelantiin. Lentomme Uuteen-Seelantiin starttasi Sydneystä maanantaina 15.4 paikallista aikaa kello 19.45 ja saavuimme Christchurchiin tiistaina 16.4 paikallista aikaa kello 00.45. Lentomatka kesti noin 3 tuntia (huom. aikaero tällä hetkellä Suomeen +9h). 

Ystävämme John (Uuden-Seelannin maori) saattoi meidät Sydneyn kentälle =)

Saimme matkatavaramme melko nopeasti Christchurchin kentältä ja suuntasimme paikallisella minibussilla hostelliin nimeltä Canterbury House.  Koska lentomme oli myöhäinen, olimme sopineet etukäteen hostellin kanssa avainjärjestelyt. Hostellin ovella meitä odotti käsinkirjoitettu viesti, jossa oli tiedot huoneestamme sekä avain. Päätimme suunnata suoraan nukkumaan ja tutustua taloon aamulla. Huoneemme oli todella siisti ja kotoisa. Olimme todella iloisia päästessämme nukkumaan oikeaan sänkyyn yli kahden kuukauden tauon jälkeen=)

Tiistai-aamuna hyvin nukutun yön jälkeen päätimme tutustua paremmin hostelliin. Kyseessä oli suuri omakotitalo, jossa oli yhteensä 14 huonetta. Talon omistaa vanhempi pariskunta (Alan ja Keiko), jotka itsekin asuvat talossa Melody-nimisen kissan kera. Talossa oli suuri keittiö, joka vaikutti olevan melko uusi. Kaikki ruuanlaittovälineet ja astiat olivat asukkaiden vapaassa käytössä, myös jääkaappi. Keittiön yhteydessä oli erikseen ruokailuhuone sekä kodinhoitohuone (pyykinpesukone oli myös asukkaiden käytettävissä). Keittiöstä pääsi kulkemaan kapean käytävän läpi olohuoneeseen, jossa oli sohvia ja muutama pöytä. Käytävän varrella oli yksi suurempi kylpyhuone sekä pieni suihkuhuone. Kokonaisuudessaan talo oli hyvin kotoisa =)

Lukunurkka

Santtu ja meidän huone

Ruokailuhuone

Santtu siivoaa keittiössä

Hostellissa työskenteli Etelä-Koreasta kotoisin oleva 32-vuotias Hanmo (mies), joka oli alusta alkaen todella avulias ja ystävällinen. Emme olisi ikinä uskoneet että hän on meitä niin paljon vanhempi, koska hän oli todella nuoren näköinen. Hanmo oli myös reppureissaaja kuten myökin ja hän oli seuraavaksi lähdössä Perthiin, Australiaan. Hanmon lisäksi tapasimme myös Hindrakin (29-vuotias Virosta) sekä Jenniferin (27-vuotias Skotlannista).

Päätimme lähteä tiistai-iltapäivänä tutkimaan Christchurchin keskustaa, josta ainoa käsityksemme oli että se muistuttaa englantilaista kaupunkia. Kun olimme tekemässä lähtöä, Hanmo kertoi meille että keskustassa ei ole mikään auki 2 vuotta sitten olleen maanjäristyksen vuoksi. Olimme aivan ihmeissämme! Meillä oli hämärä muistikuva että Uudessa-Seelannissa oli ollut maanjäristys, mutta emme osanneet yhdistää asiaa Christchurchiin.

Kun pääsimme paikalliseen keskustaan, näky oli melko karmaiseva. Tuntui siltä, että maanjäristys olisi ollut vasta edellisenä päivänä. Rakennusten ikkunat olivat joko kokonaan tai osittain rikki ja osa rakennuksista oli täysin tuhoutuneet. Näimme jopa suuren hiekka-alueen, jossa oli ollut ostokeskus ennen maanjäristystä. Kesti pitkään ennen kuin löydettiin mitään eloa keskustasta, nimittäin muutama liike oli siirtänyt toimintansa rahtikontteihin väliaikaisesti. Myös muutama kahvila/ravintola oli avoimena, mutta muutoin keskusta oli aivan kuollutta aluetta.

Kävelimme paikalliseen Visitor Centreen (turistipiste) ja päädyimme ostamaan bussi-passin eli passin jolla voi tehdä 10 bussimatkaa sekä etelä- että pohjoissaarella. Suunnittelimme jo valmiiksi reitin, jonka aiomme toteuttaa. Ensimmäisen bussimatka oli Christchurchistä kaupunkiin nimeltä Dunedin. Dunedin on yliopistokaupunki aivan meren vieressä. Saavuimme Dunediin tänään (17.4) paikallista aikaa kello 14. Varasimme ennakkoon hostellin yhdeksi yöksi Manor House-nimisestä hostellista ja huomenna (18.4) aiomme jatkaa matkaa Dunedinista Queenstowniin.